George Morris, Ypäjä 1.5

Lupasin siis pientä juttua teille Morrisin esteklinikasta, joka oli keskiviikkona, mutta tässä on viikko taas vierähtänyt niin, että olen tullut koulusta kotiin niin lopen uupuneena, ettei tämä kirjoittaminen ole oikein sujunut. Tänään saatte siis kaksi postausa, koska tällä hetkellä kun kirjoitan minulla on noin tunti aikaa ennen kuin lähden taas tienpäälle. Olen siis tänään jo aamulla ratsastanut Amin estevalkussa (äiti otti Morrisin opit heti käyttöön, ja todellakin toimi), joten tämä päivä on ollut todella liikunnallinen.

Kuitenkin palatakseni takaisin tämän postauksen aiheeseen täytyy todella todeta, että jos vaan ikinäkään Morris vielä ensi vuonna tulee Ypäjälle niin menkää. Koen itse olevani "true-koulutuuppari", mutta tämä reissu avasi silmiäni enemmän kuin mikään hetkeen on tehnyt. Morris puhui pelkkää asiaa ja käsitteli hevosia johdonmukaisesti. Esimerkkinä tästä oli hevonen, joka pukitteli joka esteen jälkeen ratsastajansa kanssa, koska tytön kantapäät osuivat kylkiin aina hypyn jälkeen hänen jalkojensa heittäytyessä taakse. Morris nousi selkään ja hyppäsi tehtävän moneen kertaan hevosella, eikä tämä pukittanut kertaakaan. Hän myös painotti perusasioita ja totesi, kuinka surullista on, että Suomessa ollaan menty taaksepäin ratsastuksessa, kun lähdetään tekemään liian vaikeita juttuja, liian korkeilla korkeuksilla ja unohdetaan kokonaan perusasiat. Ihmiset vain haluavat mennä horseshowhun, horseshowhun ja horseshowhun, Morrisin sanoin. Hän myös totesi, että kuka vaan voi ostaa hyvät hevoset, hienot tallit, hyvät kuljetusvälineistöt, hienot varusteet ja vaatteet, mutta taito on jotain, mitä kukaan ei voi ostaa. Hyväkään hevonen ei pelasta huonoa ratsastajaa.

Korkeus ei ole osaamisen mitta. Kuka tahansa osaa hypätä suoralla neljä pystyä ilman osaamista hyvällä hevosella jotenkuten, mutta kun onkin vastassa esimerkiksi serpenttiiniuralle laitatut esteet Morrisin tapaan niin monella menee kavaleteillakin sormi suuhun. Suorallakin tyylikkään ja turvallisen suorituksen saaminen on jo taidosta kiinni. 


Äitini keräsi hyvin Morrisin oppeja listaan:


 George Morriksen ajatuksia Suomen klinikalta eilen:

"Älä koskaan menetä malttiasi hevosen kanssa. Vaikka korjaat hevosta, älä tee sitä vihaisena. Se on nopea tapa pilata hevonen."

"Hevosen tulee kunnoittaa ratsastajaa, mutta ei koskaan pelätä. Se on eri asia."

"Tekniikkani perustuu klassiseen ranskalaiseen ratsastukseen (:D). Annetaan hevosen fysiikan hoitaa homma, eikä estetä ja häiritä sitä."

"Älä tee sitä ja tätä, vaan yksinkertaista asioita. Ratsastus ei ole monimutkaista. Te teette siitä monimutkaista."

"Keventäkää enemmän etukenoon! Olette koko ajan jäykkinä hevosen liikettä jäljessä."

"Älkää vetäkö ohjasta taakse. Hevoset inhoavat sitä. Nostakaa käsiä, ja kun hevonen myötää ja rentoutuu, rentouta kädet." (hän demonstroi tätä myös yhdellä oppilaan hevosella joka oli hyvin jännittynyt ja "väärinpäin".)

"Käyttäkää johtavaa ohjaa kaarteissa, johtava ohja melkeinpä myötää, eikä vedä ja "tapa" hevosta."

"Älä ala hermoilemaan! Rentoudu, ja odota. Jos et pysty tekemään ratkaisua (lähestymisen suhteen), odota mieluummin. Älä jahtaa hevosta."

"Hevosta ei potkita ja tökitä missään tilanteessa. Käytä muita keinoja. Hevosen potkiminen on huonoa horsemanshippia."

"Jos hevonen käy kuumana ja pukittaa (esimerkiksi tehtävää aloittaessa), katso koko ajan eteenpäin. Älä katso hevosta. Anna sen olla ja mennä eteenpäin."

"En välitä jos (tässä tilanteessa oppilaan) hevonen harjoitellessa pudottaa, askel ei ihan sovi tai se tekee huonoja päätöksiä, tärkeintä on että hevonen hyppää esteen yli. Samalla se oppii, eikä tee samaa virhettä uudestaan. It's education for the horse."

"Älä koskaan rankaise hevosta omasta virheestäsi."

"Kisoihin mennään vain näyttämään mitä ollaan harjoiteltu ja missä ollaan juuri silloin, mutta todellinen horsemanship on se joka ratkaisee. Tänä päivänä ei juuri näe hyvää horsemanshippiä."


Jokainen varmasti pystyy allekirjoittamaan ainakin suurimman osan näistä opeista. Itse allekirjoitan näistä kaiken ja olen myös kokeillut näitä oppeja itsekin. Amin kanssa kävin laukkaamassa, harjoittelemassa laukanvaihtoja ja harjoitusravia torstaina. Täytyy todeta, että hevonen oli lopulta aivan erilainen kun olin kunnolla, määrätietoisesti työskennellyt sen kanssa kuten Morris opetti. En estänyt hevosta, mutta pyysin sitä menemään haluamaani tempoa, pidin kädet ylhäällä ja jos Ami nosti päänsä korkeuksiin nostin omatkin käteni hieman ylemmäs. Kun Ami laski päänsä, laskin kädet taas normaalille tasolle ja pidin käden vakaana, mutta pehmeänä. Lopulta hevonen meni suoraa, koottua laukkaa ja teki muutaman puhtaan laukanvaihdonkin. Kevyt ravi oli myös täysin erilaista. Meiltä alkoi löytyä kunnollinen tahti!

Morris myös painotti monia asioita, joita olen ihmetellyt useasti kun niitä näen ratsastuksessa aivan ylätasolla asti. Esimerkiksi hän totesi, että nykypäivänä on muotia hypätä niin, että kädet ovat irti kyljistä kyynerpäät osoittaen sivuille ja liian pitkillä ohjilla. Hän myös painotti tässä, että se on muotia, ei hyvää hevosmiestaitoa. Toinen asia, joka vahvasti jäi mieleeni oli se, että Morris totesi, ettei raippa ole rankaisuväline, vaan sillä rohkaistaan hevosta. Se on siis yksi ratsastajien työvälineistä, eikä sillä ole tarkoitus hakata hevosta vaan käskeä eteenpäin. Usein olen kuullut joidenkin tallien kieltävän raipankäytön kokonaan hevosillaan ja monet nuoret varsinkin kammoavat kyseistä välinettä aivan liikaa. Nopea raipannäpäytys on ehdottomasti parempi kun jatkuvasti aktiivinen pohje, joka turruttaa hevosta. Hän korosti myös impulssiratsastuksen tärkeyttä eli sitä, että käskyjen pitää tulla hevoselle nopeina impulsseina ja mikäli hevonen ei ensin reagoi impulssi toistetaan vahvempana. Ei kuitenkaan jäädä puristamaan tai vetämään, koska hevonen turtuu.

Ehdottomasti siis suosittelen tätä valmentajaa teille ja mikäli vain olette enkuntaitoisia ja teille tarjotaan tilaisuutta lähteä katsomaan tätä menkää. Morris ei varmasti kauhean moneen kertaan enää tänne tule, joten jokainen tilanne kannattaa käyttää nyt hyväksi. Kouluratsastajienkaan ei todellakaan kannata välittää siitä, että kyseessä on esteratsastaja, sillä sieltä tulee paljon asiaa pelkällä sileälläkin ratsastamiseen.

Morris, 67, ratsastaa valmennettavansa hevosta.

VIDEOITA TULOSSA!  TÄLLÄ HETKELLÄ EN NIITÄ MUKAAN SAA LINKITETTYÄ!